Vihreä keidas

Vihreä keidas on nimenmukaisesti vihreä ja rehevä keidas suuren aavikon keskellä. Se on syvä, pitkä ja kapea, mutkitteleva railo maassa, joka tarjoaa sopivasti varjoa paahtavalta auringolta ja siten edellytykset kukoistukselle.

Vihreällä keitaalla asuu paljon värikästä väkeä. Suojaisen sijaintinsa vuoksi Keitaalla ei panosteta sotureihin ja vartijoihin samalla tavalla kuin esimerkiksi Laaksossa.

Vaikka keidas on eristyksissä aavikon keskellä, sinne ja sieltä kulkee runsaasti kauppiaita. Keidas on kukoistava kauppapaikka jossa griipit joka puolelta kohtaavat toisensa.

Keitaan omia erikoisuuksia ovat silkit ja harvinaisemmat kasvit ja mausteet. Tärkeä kauppatavara ovat myös orjat eli palvelijat. Keitaalla orjuuteen voi päätyä rangaistuksen kautta. Orjista ei puhuta orjina vaan palvelijoina, vaikka heillä onkin kahleet. Vaikka palvelijoiden elämä Keitaalla on kovaa, he ovat usein ahkeria ja työteliäitä, sillä palvelijan asema takaa myös tiettyjä oikeuksia, sekä turvatun elannon.

Keitaan kulttuuriin kuuluu ääntä, väriä, tanssia, musiikkia. Palvelijoiden vuoksi Keitaan perusväellä jääkin runsaasti aikaa huvituksille.

Vihreän keitaan keskipiste on Palatsi, jossa kuningassuku asustaa.

Kuningassuvun lisäksi Keitaalla suuressa arvossa pidetään Papistoa. Papisto on jäänne satojen vuosien takaa, kun Keitaalla vielä harjoitettiin uskontoa.

Arvoasteikko

Kastit selitetty auki

Hallitsijasuku
Ruhtinas tai Ruhtinatar, hänen haareminsa ja heidän poikasensa. Hallitsijasuku saa tehdä melkein mitä mielii, he ovat etuoikeutettuja ja pitävät palveluksessaan suurta määrää sekä tavallisia työläisiä (valaistuja), että palvelijoita. Vaikka vain Ruhtinas tai Ruhtinatar voi päättää esimerkiksi laeista, teloituksista tai kastittomaksi julistamisesta, prinssit ja prinsessat voivat komennella vartijoita ja palvelijoita todella vapaasti. Kun uusi Ruhtinas tai Ruhtinatar valitaan tämän sisarukset säilyttävät asemansa prinsseinä ja prinsessoina.

Papisto
Papiston rooli on lähinnä seremoniallinen. Se valitsee hallitsevan Ruhtinaan tai Ruhtinattaren poikasista Perillisen ikivanhan rituaalin avulla. Satoja vuosia sitten rituaali oli vielä uskonnollisesti merkittävä, nykyäänkin uskotaan, että sillä on mystistä voimaa valita juuri oikea tuleva hallitsija. Papisto ei eroa aatelisista merkittävästi, mutta heitä kunnioitetaan enemmän.

Haaremit
Haaremilaisten asema on erityinen: nämä ovat "omistajansa" palvelijapuolisoita, mutta muihin nähden aatelisia. Haaremilaisilla on suuri vapaus ja paljon etuoikeuksia, vaikka yksittäiset prinssit tai prinsessat ovat aikojen saatossa olleetkin mustasukkaisempia tai kontrolloivempia. Ketään ei (ainakaan suoraan) haaremiin pakoteta, vaan prinssien, prinsessojen ja aivan erityisesti Ruhtinaan haaremiin kuuluminen on suuri kunnia ja puolisoiden elämä pääasiassa turvattua, etuoikeutettua ja mukavaa.

Aateliset
Aateliset ovat omistavaa luokkaa. Aatelissuvun hallussa tulee olla jotain merkittävää omaisuutta, kuten suuri maatila, iso kartano kaupungissa tai merkittävä liiketila, kuten majatalo tai kauppa. Aateliset usein perivät omaisuutensa ja kasvattavat sitä, joten asema aateliston joukossa on suhteellisen pysyvä. Aateli voi kuitenkin tippua valaistuksi, mikäli menettää omaisuuttaan tarpeeksi. Aatelisten tulee noudattaa lakia, mutta se on usein heidän kohdallaan joustava.

Valaistut
Tavallista kansaa, joilla on tavallisen kansan oikeudet ja velvollisuudet. He pärjäävät elämässään eri tavoilla, toiset paremmin ja toiset huonommin. Valaistuja ei kuitenkaan voi käyttää palvelijoina, vaan heille on maksettava työstään kunnon palkkaa, eikä heitä saa esimerkiksi piestä. Hyvin pärjäävä valaistu voi nousta aateliskastiin hankkimalla kylliksi omaisuutta.

Palvelijat
Palvelijoilla on kodit ja hieman palkkaa, oli se sitten surkea määrä rahaa tai ruokaa hengenpitimiksi. Heillä on katto pään päällä ja peti jossa nukkua. He ovat henkilöitä ja heillä on oikeuksia, esimerkiksi heidän tappamisensa on murha ja heiltä varastaminen on rikos, jotka loukkaavat palvelijan omistajaa. Jos palvelijan omistamalla aatelisella ei ole varaa ruokkia palvelijaansa, se katsotaan häpeäksi aateliselle. Palvelijan osa on kova, mutta elämä pääasiassa turvattua.

Kastittomat
Kastittomat ovat arvottomia, epähenkilöitä, likaisia. He eivät saa töitä, palkkaa, kotia tai ruokaa. Jos joku tappaa kastittoman, kukaan ei räpäytä silmäänsä. Kastittomalta varastaminen ei ole rikos. Jos kastiton yrittää paeta elämästään Keitaalla se ei ole vain epähenkilö vaan metsästetty, koska se osoittaa että kastiton kehtaa koettaa tulla henkilöiksi. Itse Ruhtinas merkitsee kastittomat merkitsemällä nämä Kastiraudalla julkisessa tilaisuudessa, jotta koko Keidas tunnistaa vilkaisulla griipin kastittomaksi. (Kastimerkki, Kastirauta)

Kastista toiseen vihkiytyminen
Kastien väliset liitot eivät yleensä johda mihinkään sen kummempaan. Valaistu voi nousta aateliseksi naidessaan rikkaamman puolison tai aatelinen voi tipahtaa valaistuksi, jos suvun omaisuus jää muille aatelisen vihkiytyessä valaistun kanssa. Edes palvelijan kanssa vihkiytyvä ei välttämättä tipu palvelijakastiin - tämä tosin vaatii valmiiksi vaatimatonta asemaa. Aatelinen ei voi käytännössä ottaa palvelijaa puolisokseen tippumatta itsekin palvelijaksi. Myös varakas, hyväasemainen valaistu voi päätyä palvelijaksi, jos Papisto tai itse Ruhtinas/Ruhtinatar näin päättää. Tämä on kuitenkin kohtuullisen harvinaista. Suhde kastittomaan lähentelee rikosta, ja erityisesti aatelisen sortuessa sellaisee tuo saa olla tyytyväinen, jos menettää vain omaisuutensa eikä joudu itsekin kastittomaksi.

Palvelijan kanssa poikasten saaminen ei ole oikeastaan mikään häpeä edes Hallitsijasuvun keskuudessa. Keitaalla katsotaan, että tällainen poikue on aina palvelijan syytä ja palvelija kantaa siitä seuraavan häpeän.

Kastittomat peliteknisesti
Kastiton voi nousta takaisin kasteihin, jos se ystävystyy jonkin merkittävän keidaslaisen kanssa ja tämä vetoaa Ruhtinaaseen tai Ruhtinattareen kastittoman puolesta. Myös muiden kuin hallitsijasuvun jäsenten vetoomuksia kuunnellaan (kastiton voi esimerkiksi pelastaa kansalaisen vakavasta vaarasta). Kastiton voi myös karata - näitä vahditaan tarkoin lähinnä aivan kastittomuuden alussa, jolloin karkaamisessa ovat suurimmat riskit. Myöhemmin vartiointi höllenee ja kastiton voi hyvinkin päästä pakenemaan. Näin ollen kastitonta hahmo ei tarvitse peluuttaa ikuisesti kurjissa oloissa Keitaalla.

Ruhtinaan poikaset
Muinaisen tavan mukaan Ruhtinaan haaremilaisten munista säästetään vain yksi ja muut uhrataan Taivaankappaleille tuottamaan onnea jäävälle poikaselle. Lisäksi tällä tavoin pyritään pitämään perillisehdokkaiden määrä jokseenkin kohtuullisena. Jotta puolisoille ei koituisi yletöntä murhetta, ovat alkemistit ja parantajat kehittäneet yhteistyössä rohdon, joka tekee äärimmäisen epätodennäköiseksi saada enempää kuin yhden munan. Rohto ei ole täysin varma, mutta useampi kuin yksi muna on äärimmäisen harvinainen tapahtuma ja silloinkaan niitä ei juuri koskaan ole kahta enempää.
Ruhtinattaria vastaava tapa ei koske.

Hallitsijasuku